.:: Miltein goldens - Rotuinfo ::.

Rotuinfo

Kultainennoutaja ei maineestaan huolimatta ole vain seurakoira, se on ennen kaikkea käyttökoira, joka on alun perin jalostettu metsästyskoiraksi eli ammutun pienriistan noutajaksi. Se on keskikokoinen, älykäs, miellyttämisenhaluinen ja toiminnanhaluinen koira, joka kaipaa paljon liikuntaa ja ohjattua toimintaa. Kultaisen rodunomaiset ominaisuudet tekevät siitä hyvän harrastuskoiran moniin eri lajeihin.

Jotta kultainen säilyisi monipuolisena harrastuskoirana, tulee jalostuksessa kiinnittää huomiota rodunomaisten taipumusten ja luonteen säilymiseen. Kultaiset ovat monessa maassa – myös Suomessa – jakautuneet kahteen eri linjaan eli käyttölinjaisiin (metsästyslinjainen) ja näyttelylinjaisiin. Näiden kahden linjan 'välissä' on suuri joukko koiria, joista on sekä käyttöön että näyttöön.

Yleisvaikutelma:
Sopusuhtainen, tasapainoinen, toiminnanhaluinen, voimakas ja varmaliikkeinen koira. Terverakenteinen. Ilme ystävällinen. (lähde: rotumääritelmä)

Käyttäytyminen/luonne:
Mukautuvainen, älykäs ja luontaisen työskentelykyvyn omaava. Hyväntahtoinen, ystävällinen ja luottavainen. (lähde: rotumääritelmä)

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on MH-luonnekuvattu 398 koiraa. Näistä 377 koiraa on suorittanut testin hyväksytysti, 11 koiran kohdalla kuvaaja on keskeyttänyt testin ja 10 koiran kohdalla ohjaaja on keskeyttänyt testin. Kaikenkaikkiaan kuolinsyytilastoon on tällä hetkellä ilmoitettu 43 koiralla syyksi lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi. (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

Rodussa esiintyy jonkinverran arkuutta, pelkoagressiivisuutta ja epäluuloisuutta. Pennun kodilla on osansa pennun luonteen muotoutumisessa, mutta osa on myös suoraan perinnöllistä, johon koti ei pysty juurikaan vaikuttamaan. Jalostuksessa olisikin tärkeää käyttää vain tasapainoisia ja hyväluonteisia yksilöitä. Itselleni on tärkeää, että jokaisen jalostukseen käyttämäni koiran kanssa arki sujuu jouhevasti eikä se osoita agressiivisuutta muita koiria tai ihmisiä kohtaan. Koiralla tulee olla hyvät luonneominaisuudet myös käyttöominaisuuksia tukemaan.

Karvapeite:
Sileä tai laineikas. Runsashapsuinen. Tiheä, vettähylkivä aluskarva. Väriltään mikä tahansa kullan- tai kermanvärin vivahde, ei punainen eikä mahonginvärinen. Muutama valkea karva rinnassa sallitaan. (lähde: rotumääritelmä)

Monesti mm. sosiaalisenmedian alustoilla törmää keskusteluihin kultaisennoutajan väreistä ja siitä miksi valtaosa on nykyisin nk.'valkoisia'. Vastausta siihen, miksi vaaleammat värit ovat enemmän suosiossa en osaa antaa, mutta haluan kuvien avulla näyttää rodun suurta vaihtelua. Nämä kaikki kahdeksan alla olevaa kuvaa olen kuvannut näyttelyissä koirista, joiden väri on hyväksytty rodussa, joten vaihtelu toden totta on suurta.

Värin jalostus rodussa ei ole täysin suorasukaista sekään. Samaan pentueeseen voi syntyä hyvin laajalla skaalalla eri värisiä pentuja, eikä pentuväristä aina pysty tarkkaan arvelemaan minkä värinen koirasta aikuisena tulee - vaikka osviittaa pystyy saamaan.

Itse pidän enemmän kultaisista, joissa on hieman väriä, mutten ole koskaan pitänyt väriä kriteerinä pennun ostoon tai jalostus valintoihin. Väri on loppujen lopuksi hyvin pieni osa kokonaisuutta. Vaikka itse pidänkin siitä, että koirassa on edes hieman väriä ja mielestäni tummemman turkin omaavat koirat ovat huomaamattomampia työskentelijöitä, kuin koirat, joilla on kirkkaan valkoinen karvoitus.

Väri ei myöskään ole tae hyville käyttöominaisuuksille, eikä myöskään vaalea väri tarkoita, että koirasta tulisi huono metsästyskoira. Pelkkä väri ei myöskään kerro mitä linjaa kyseinen koira edustaa! Alla kolme hyvin eri väristä kultaista rodunomaisessa työssää.

Toivon, että pentua harkitsevat miettivät tarkkaan mitkä asiat tulevassa pennussa on ne tärkeimmät asiat mihin kiinnittää huomiota. Onko se väri kuitenkaan se tärkein ominaisuus?

Tässä vielä kaksi ihanaa esimerkkiä siitä, miltä todellisuudessa se kultaisen turkki näyttää ison osan ajasta! :D