.:: Miltein goldens - Sairauksia rodussa ::.

Kultaisennoutajan terveys

Kultainennoutaja on maailmanlaajuisesti hyvin yleinen rotu ja suurin osa koirista elää perusterveen koiran elämää. Kuten kaikilla roduilla, myös kultaisillanoutajilla esiintyy moninainen kirjo erilaisia sairauksia. Kultaisetnoutajat liittyivät PEVISA-ohjelmaan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) vuonna 1984 ja ovat olleet siinä siitä lähtien. Kultaisellanoutajalla PEVISAan kuuluu lonkat, kyynärät sekä silmät.

Lonkkaniveldysplasia

Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika”, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä silmämääräisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana.

Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Suomalaisille kultaisillenoutajille laskettu lonkkaniveldysplasian periytymisaste on tällä hetkellä 0,32. Periytymistavan vuoksi jalostukseen tulee pyrkiä käyttämään terveitä ja suvultaan terveitä koiria.

Lonkat kuuluvat rodun PEVISA-ohjelmaan ja näin ollen jokaiselta jalostukseen käytettävältä kultaiseltanoutajalta tulee olla röntgenkuvaus tehtynä. Jotta pentue rekisteröidään Suomen Kennelliiton toimesta saa vanhemmilla olla korkeintaan lonkkaniveldysplasian aste C siten, että astetta C saa käyttää vain asteen A kanssa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmän lonkkanivelten jalostusindeksien keskiarvon tulee olla vähintään 101.

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on virallisesti tutkittu 48% (12972kpl), Näistä tutkituista koirista 31% (4057kpl) ovat terveitä lonkkaniveldysplasian osalta (A), 32% (4195kpl) ovat lähes normaaleja/rajatapauksia (B), 24% (3107kpl) sairastavat lievää (C), 11% (1442kpl) sairastaa kohtalaista/keskivaikeaa (D) ja 1% (171kpl) sairastaa sairauden vaikeinta muotoa (E). (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

A, ei muutoksia, Reisiluun pää ja lonkkamaljakko ovat yhdenmukaiset. Lonkkamaljakon kraniolateraalinen reuna piirtyy terävänä ja on lievästi pyöristynyt. Nivelrako on tiivis ja tasainen. Norbergin asteikko vetoasennossa noin 105° (suosituksena).
B, lähes normaali / rajatapaus, Reisiluun pää ja lonkkamaljakko ovat vähän epäyhdenmukaiset ja Norbergin asteikko vetoasennossa lähellä 105°, tai reisiluun pään keskus on mediaalisesti lonkkamaljakon dorsaalireunaan nähden ja reisiluun pää ja lonkkamaljakko ovat yhdenmukaiset.
C, lievä, Reisiluun pää ja lonkkamalja eivät ole yhdenmukaiset, Norbergin asteikko on noin 100° ja/tai lonkkamaljakon kraniolateraalinen reuna on vähän mataloitunut. Epätasaisuutta tai korkeintaan lieviä nivelrikkomuutoksia lonkkamaljan kraniaali-, kaudaali- tai dorsaalireunassa tai reisiluun päässä tai kaulassa.
D, kohtalainen (keskivaikea), Selvää epätasaisuutta reisiluun päässä ja lonkkamaljakossa, subluksaatio. Norbergin asteikko on suurempi kuin 90° (vain suosituksena). Lonkkamaljakon kraniolateraalireuna tasaantunut ja/tai nivelrikon merkkejä.
E, vaikea, Selvästi dysplastinen lonkkanivel. Esim. luksaatio tai selvä subluksaatio, Nordbergin asteikko alle 90°, selvä lonkkamaljakon kraniaalireunan tasaantuminen, reisiluun pään epämuotoisuus (sienimäinen, tasaantunut) tai muut nivelrikkomuutokset.

Kyynärniveldysplasia

Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan sairaus, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi.

Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä sekä ympäristötekijät. Kultaisillanoutajilla esiintyy ainakin kahdelaista kyynärnivelen kasvuhäiriötä: osteokondroosia ja fragmentoitunutta sisempää varislisäkettä ja niillä on todettu tutkimuksissa erilaisia periytymisasteita, joten niiden geneettinen taustakin on todennäköisimmin erilainen. Suomalaisille kultaisillenoutajille laskettu kyynärniveldysplasian periytymisaste on tällä hetkellä 0,24.

Kyynärät kuuluvat rodun PEVISA-ohjelmaan ja näin ollen jokaiselta jalostukseen käytettävältä kultaiseltanoutajalta tulee olla röntgenkuvaus tehtynä. Jotta pentue rekisteröidään Suomen Kennelliiton toimesta saa vanhemmilla olla korkeintaan kyynärniveldysplasian aste 1 siten, että astetta 1 saa käyttää vain asteen 0 kanssa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmän kyynärnivelen jalostusindeksien keskiarvon tulee olla vähintään 101.

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on virallisesti tutkittu 48% (12874kpl), Näistä tutkituista koirista 79% (10212kpl) ovat terveitä kyynärniveldysplasian osalta (0), 15% (1922kpl) löytyy lieviä muutoksia (1), 4% (548kpl) löytyy kohtalaisia muutoksia (2) ja 1% (192kpl) löytyy voimakkaita muutoksia (3). (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

0, Ei muutoksia, Normaali kyynärnivel.
1, Lievät muutokset, Lievät nivelrikkomuutokset (artroosi) yleensä ensiksi kyynärpään ulokkeen (processus anconaeus) yläpinnassa (2 mm vahvuuteen saakka) ja/tai lieveästi lisääntynyttä luun tiiviyttä varislisäkkeen (processus coroneidu) kantaosassa.
2, Kohtalaiset muutokset, Edellä mainittuja muutoksia 5 mm saakka ja/tai selkeästi lisääntynyttä luun tiiviyttä varislisäkkeen kantaosassa ja/tai muita kyynärniveldysplasiaan (kiinnittymätön kyynärpään uloke, sisemmän varislisäkkeen sairaus, osteokondroosi) viittaavia muutoksia ja/tai lievää nivelen epämuotoisuutta.
3, Voimakkaat muutokset, Edellisen ylittävät nivelrikkomuutokset/voimakas nivelen epämuotoisuus. Todettavissa oleva kyynärniveldysplasia (kiinnittymätön kyynärpään uloke, isemmän varislisäkkeen sairaus, osteokondroosi).

Silmäsairaudet

Virallisen silmätarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä perinnöllisten silmäsairauksien esiintymistä. Virallisia silmätarkastuksia saa Suomessa tehdä vain ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) hyväksymät ja Kennelliiton nimeämät silmätarkastuseläinlääkärit. Vain silmätarkastuseläinlääkäri voi antaa virallisia silmätarkastuslausuntoja (ECVO-kaavake).

Silmät kuuluvat rodun PEVISA-ohjelmaan ja näin ollen jokaiselta jalostukseen käytettävältä kultaiseltanoutajalta tulee olla silmät tutkittu eläinlääkärin toimesta. Jotta pentue rekisteröidään Suomen Kennelliiton toimesta vanhemmilla ei saa olla todettu PRA, geograafinen RD tai totaali RD. Lisäksi kaikki perinnölliset kaihit lukuun ottamatta linssin etuosan saumalinjan kataraktaa ja muu kaihi -muotoa estävät jälkeläisten rekisteröinnin. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on virallisesti tutkittu 39% (10542kpl), Näistä tutkituista koirista 83,79% (9084kpl) ovat silmistään terveitä. Yleisimmät silmäsairaudet virallisesti tutkituilla kultaisillanoutajilla tänä aikana ovat RD-multifokaali 488kpl, Distichiasis 413kpl, Posterior polaarinen katarakta 202kpl ja Kortikaalinen katarakta 136kpl. (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

Kultaisillanoutajilla esiintyvistä silmäsaurauksista voi lukea enemmän rotuyhdistyksen sivuilta tämän linkin takaa.

SP - spondyloosi

Spondylosis deformans eli spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Spondyloosia kehittyy usein normaalistikin ikääntymisen myötä, mutta joissain tapauksissa sitä esiintyy myös jo nuorilla koirilla. Selkärankaan muodostuneet luupiikit ja silloittumat voivat aiheuttaa koiralle vaihtelevanasteisia oireita kuten jäykkyyttä, ontumista, epämääräisiä selkäkipuja ja hyppäämishaluttomuutta.

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on virallisesti tutkittu vain 1% (332kpl), Näistä tutkituista koirista 86% (287kpl) ovat terveitä spondyloosin osalta, 4% (14kpl) sairastaa lievää (SP1), 6% (21kpl) sairastaa selkeää (SP2) ja 3% (10kpl) sairastaa keskivaikeaa (SP3) spondyloosia. Tutkituista ei ole löytynyt spondyloosin vaikeimman tason sairastavia kultaisianoutajia. (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

SP0, puhdas, Ei muutoksia
SP1, lievä, Todetaan < 3 mm piikkejä korkeintaan 4 nikamavälissä tai > 3 mm piikkejä korkeintaan 3 nikamavälissä tai saareke korkeintaan 2 nikamavälissä.
SP2, selkeä, Todetaan silloittuma (täysi tai vajaa) korkeintaan 2 nikamavälissä ja/tai suuria saarekkeita korkeintaan 2 nikamavälissä.
SP3, keskivaikea, Todetaan silloittumia (täysiä tai vajaita) ja/tai suuria saarekkeita 3–7 nikamavälissä.
SP4, vaikea, Edellisiä vakavammat muutokset

LTV - välimuotoinen lanne-ristinikama

Välimuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebra, LTV) on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen nikamaepämuodostuma, jonka periytymismekanismia ei tunneta. LTV:llä tarkoitetaan nikamaa, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. LTV altistaa lanne-ristiluuliitosalueen varhaiselle rappeutumiselle, minkä seurauksia voivat olla takaselän kivut ja pahimmassa tapauksessa takajalkojen halvausoireet. Hoitona käytetään lepoa ja kipulääkkeitä ja vakavimmissa tapauksissa leikkaushoitoa. Kotikoirina sairastuneet koirat pärjäävät usein melko hyvin, mutta ennuste paluusta harrastus- tai työkoiraksi on epävarma.

LTV-muutosten yleisyydestä eri roduissa ei juurikaan ole vielä tietoa. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta suosittelee jättämään oireilevat koirat pois jalostuksesta. Kaikkia oireettomia koiria voi käyttää, mutta LTV1–LTV4 -tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0-koirien kanssa. Tällaisten yhdistelmien jälkeläisiä suositellaan kuvattavaksi, jotta LTV-muutosten periytymisestä ja merkityksestä saadaan lisää tietoa.

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on virallisesti tutkittu 504 koiraa. Näistä 419 koiraa on tutkittu terveiksi (LTV0), 52 koiralla on jakautunut ristiluun keskiharjanne (LTV1), 3 koiralla on symmetrinen välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV2), 20 koiralla on epäsymmetrinen lanne-ristinikama (LTV3) ja 10 koiralla on 6 tai 8 lannenikamaa (LTV4).(lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

LTV0, Ei muutoksia
LTV1, Jakautunut ristiluun keskiharjanne (S1–S2)
LTV2, Symmetrinen välimuotoinen lanne-ristinikama
LTV3, Epäsymmetrinen lanne-ristinikama
LTV4, 6 tai 8 lannenikamaa

VA - nikamaepämuodostumat

Selkärangan nikamien epämuodostumia (vertebral anomaly, VA) esiintyy useilla koiraroduilla. Kipuja tai neurologisia ongelmia esiintyy, jos epämuodostuneet nikamat painavat selkäydintä. Tällainen selkä on myös normaalia alttiimpi tapaturmille.

Vuoden 2022 huhtikuuhun mennessä vuosien 2000-2020 välillä syntyneistä kultaisistanoutajista on virallisesti tutkittu 384 koiraa. Lieviä muutoksia havaittiin seitsemällä kultaisellanoutajalla, vaikeampia muutoksia ei havaittu. (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä)

VA0, normaali, Ei muutoksia
VA1, lievä, 1–2 epämuodostunutta nikamaa
VA2, selkeä, 3–4 epämuodostunutta nikamaa
VA3, keskivaikea, 5–9 epämuodostunutta nikamaa
VA4, vaikea, 10 tai useampi epämuodostunut nikama

Muut sairaudet

Muista kultaisellanoutajalla esiintyvistä sairauksista voi lukea tarkemmin rotuyhdistyksen nettisivuilta.